Treeniä treeniä...

Sunnuntaina päästiin Nuutin kanssa jatkamaan agilityä, kun aloitettiin SDP-hallilla AGI1-kurssi. Meidän ryhmä oli koottu nuorista pentuagility-kurssin käyneistä koirista, joten kaikki oltiin tehty aikalailla saman verran. Nuutilla kohosi aluksi kierrokset jo tutusta agility-hallista ja viereisen kentän agiliitäjistä, mutta kun päästiin tekemään, niin ylimääräiset kierrokset katosivat ja Nuuti keskittyi tekemiseen sopivalla vireellä tosi hienosti.

Tehtiin hyppy, hyppy, mutkaputki, hyppy, mikä meni hyvin. Lähdössäkin pääsin jo kauemmaksi kuin mitä viime kurssilla onnistui kun Nuuti malttoi hyvin istua paikallaan, mitä en ehkä olisi alkukierroksista heti uskonut. Tehtiin myös puomin kontaktia, mikä tarvitsi vähän muistuttelua, ja loppua kohden Nuutin takajalatkin löysivät kontaktille. Tarvii jatkaa koti-kontaktitreenejä ja vähän muistutella näitä juttuja. Lyhyttä keppivälikköä kokeiltiin myös verkkojen kanssa. Yritti ensin aika monta kertaa juosta suoraan keppien päässä odottavalle palkalle, mutta löytyihän se oikea reittikin lopulta.

Eilen oli vuorossa meidän toiset Levekin tokotreenit. Treenit aloitettiin luoksepäästävyydellä, mikä menee täysin namitellen, jotta Nuuti malttaisi pitää pepun maassa ja olla syöksymättä pusuttelemaan. Tehtiin myös seuraamista, liikkeestä maahanmenoa, hyppyä ja luoksetuloa. Hyppy meni hyvin, Nuuti on oppinut sen idean nopeasti, ollaan tehty tokohyppyä ainoastaan pari kertaa ja nuori neronalku osasi eilenkin heti hypätä käskystä ilman apuja. Tähän otettiin lelupalkkaus, niin saan nopeammin palkattua hypystä lentävällä lelulla, ennen kuin ehtii tarjota istumista hypyn toisella puolella. Seisomista hypyn takana ei olla vielä harjoiteltu, sitäkin voisi jo alkaa ottaa treeneihin mukaan. Luoksetulossa Nuutilla yhä välillä ongelmana vino eteentulo, mutta vauhtia ollaan lähiaikoina haettu luoksetuloon lisää ja sitä alkaa nyt löytymään, eilenkin sitä oli jo mukavasti. 

Loppupuolella kun suurimmat energiat oli tokoiltu pois otettiin lyhyt paikallamakuu. Viime viikon treeneissä havahduin siihen, että mehän ei olla Nuutin kanssa tehty paikallamakuuta lähes yhtään muissa olosuhteissa kuin helpossa sisätilanteessa, lähinnä juuri ruuan yhteydessä. Selvästi vaikeampaa Nuutille näin muiden koirien ympäröimänä. Palkkasinkin usein, jotta ehdin ennen kuin ympäristö vie huomion. Voisi ehkä olla jo korkea aika alkaa tätäkin treenaamaan ;)

Muutes, silmät ovat olleet hyvät, nyt kolmisen päivää ilman lääkekuuria (viimeksi tässä vaiheessa alkoi jo rähmiä pahasti), toivottavasti jatkuukin näin.

Silmälääkärissä

Tänään kävimme Nuutin kanssa Hakametsän eläinlääkäripalvelun silmiin erikoistuneella eläinlääkäri Sanna Elfingillä. Nuuti oli tapansa mukaan reippaana ja häntä heiluen valmiina pusuttelemaan jokaisen lääkärin ja hoitajan tai muuten vaan ohitse kulkevan, eipä paljon eläinlääkärikäynnit poitsua jännitä.

Silmätutkimuksen tulos oli normaali, eikä mitään kipua aiheuttavaa tai infektioille altistavaa silmäsairauteen viittaavaa löytynyt. Tällä hetkellähän Nuutilla oli antibioottitippa-kuuri päällä, joten silmäkin oli suht hyvännäköinen. Nuutin toistuvat tulehdukset johtuvat lääkärin mukaan silmän vasta kehittymässä olevasta vielä heikosta vastustuskyvystä ja näin ollen ylivoimakkaasta puolustusreaktiosta pölyyn ja muuhun, mikä silmään päivittäin joutuu. Tällä kertaa sain kuulla tilanteen rauhoittuvan vasta koiran tullessa 1,5-2 vuoden ikään. Toivottavasti Nuutin ei ihan noin kauaa tarvitsisi kärsiä näistä silmätulehduksista!

Suurin poikkeus aikaisemmin silmiä katsoneisiin eläinlääkäreihin oli se, että Elfving suositteli välttämään lääkityksiä, Nuutille ne kun eivät ole tuoneet kuin hetkellistä apua. Lisäksi lääkitykset tappavat kaikki silmän bakteerit, joita silmässä kuitenkin olisi hyvä jonkun verran olla. Tätä olen itsekin pohtinut, mutta aiemmat eläinlääkärit ovat todenneet lääkekuurit välttämättömiksi. Tänään saamiemme ohjeiden mukaan lääkekuuri olisi meille tarpeen vasta jos luomet turpoilevat, koira siristelee tai imukudos kasvaa niin suureksi, että se mekaanisesti haittaa silmässä, ja tällöin kortisonitippaa tulisi käyttää kolmen viikon mittaisena kuurina, kun tähän astiset kuurimme ovat olleet vain 10 päivää. Mutta tästä eteenpäin Nuutin keltavihreään silmärähmimiseen ja kutinaan riittää hoidoksi pelkkä silmien huuhtelu (mikä tosin ei ole pitänyt tulehduksia poissa) ja antibioottitippa-kuuri jätetään kesken. Kevään pölyjä varten saatiin vielä lisäksi viscotears tippoja silmien suojaamiseen, sillä silloin silmävuoto saattaisi lisääntyä.

Toivottavasti ei kuitenkaan lisääntyisi, sillä nykyinenkin tilanne on ollut Nuutille kovin ikävä silloin kun silmätipat eivät ole vielä tepsineet. Silmät rähmivät reilusti ja kutisevat kovin. Lääkärin mukaan kauluria ei tarvitsisi kutisemisesta huolimatta käyttää, mutta katsotaan nyt kuinka nuo alkavat taas kohta antibioottikuurin lopettamisen jälkeen rähmiä ja vaivata, että tarvitaanko kauluria kuitenkin. Arki-elämään Nuutin silmien ei tule antaa vaikuttaa, Nuutin tulehdus ei eläinlääkärin mukaan tartu, joten samoja puuhia voidaan tehdä silmätulehduksista huolimatta.

Toisaalta helpottavaa ettei silmissä ollut mitään vikaa, mutta myös harmi ettei saatu mitään hoitokeinoa tilanteeseen. Vaikken mieluusti Nuutin silmään noita "myrkkyjä" laitakkaan, niin silti lääkkeistä on ollut apua ja Nuutilla on niiden aikana selvästi parempi olla, kun silmät eivät kutise. Antibioottikuuri jäi nyt kesken, mutta toivottavasti silmät eivät ole muutaman päivän päästä taas samassa tilanteessa kuin kuurin alettua. Toiveenahan tietysti olisi etteivät silmät enää tulehtuisi!

Silmä-harmia

Nuutin kanssa ollaan eletty tovi hiljaiseloa ja pidetty taukoa ohjatuista treeneistä. Kennelyskä-epäilyt vaihtuivat nenäpunkki-epäilyyn, kun molemmat koirat niiskuttivat. En tiedä liittyivätkö ne Nuutin parit kuivat yskähtelyt sitten nenäpunkkeihin vai mitä olivat, mutta niitä ei ole sen koommin tullut ja sairaslomaa on nyt pidetty nenäpunkkienkin takia reilusti, olivat yskähtelyt sitten mitä tahansa. Niiskutustakin oli molemmilla vain hyvin harvakseltaan, mutta oireet voimistuivat Nuutilla lääkityksen alettua ja Nuuti sai niihin aikoihin myös pari lievää reverse sneezing-kohtausta. Tämä viikko ollaan kuitenkin oltu niiskuttelematta.

Sen sijaan ollaan saatu uusia murheita, tai oikeestaan vanhoja, sillä Nuutin silmät ovat aiemminkin tulehtuneet muutamia kertoja, mutta nyt aivan lähiaikoina kolme kertaa perätysten :( Ensimmäisen lähiaikoina olleen silmätippakuurin loppumisen jälkeen Nuutin vasen silmä alkoi noin viikon päästä taas rähmiä uudestaan. Ja viime kuurin päättymisestä ei mennyt kuin pari päivää, kun silmä jo taas rähmi vihreäkeltaista. Aiemmin eläinlääkärit ovat todenneet tulehduksen johtuvan Nuutin luomien sisäpuolella olevista ns. penturakkuloista, jotka saattavat vaivata pentua noin vuoden ikään saakka, mutta viimeisimmän Nuutin silmiä tutkineen eläinlääkärin mukaan Nuutilla on rakkuloita sen verran vähän, etteivät ne todennäköisesti selittäisi ainakaan tämän hetkisiä tulehduksia. Eläinlääkäri suosittelikin varaamaan ajan silmiin erikoistuneelle eläinkääkärille, jolle olemme ensi maanantaina menossa. Jospa sieltä saataisiin jotain apua ja selitystä uusiutuviin tulehduksiin.

Pienempänähän Nuutille sattui Fairy-onnettomuus, jossa se onnistui saamaan Fairya silmäänsä, ja jossain välissä mietin ettei se vaan olisi päässyt pilaamaan Nuutin silmää, mutta nyt on tulehtuneena ollut kaksi kertaa peräkkäin ainoastaan vasen silmä, kun taas Fairya meni silloin vain oikeaan silmään. Tosin aiemmin tulehduksia on kyllä ollut molemmissakin silmissä. Tällä hetkellä Nuutin silmiä huuhdellaan pariin kertaan päivässä, ja lisäksi antibioottitippoja. Useimmiten ollaan saatu penturakkuloiden takia kortisoni-tippoja, mutta kun ei niitäkään saa silmiin ihan näin perätysten laittaa. Muutenkaan en haluaisi näin usein lääkitä pikkuisen silmiä, vahvoja troppejahan nuo ovat :/

Poikien painia

Naapureiden kyttäyspaikka

Leikittäiskö?

Treenaamista ei olla kuitenkaan unohdettu sairasteluiden keskellä. Perusjuttujen treenaamiset on jatkunut, uutena asiana ollaan otettu ruutua. Noutoa ollaan saatu eteenpäin parina viime päivänä, tai oikeastaan vasta pitoon saatu kestoa, mutta edistysaskel sekin :) Aiemmin Nuutilla oli kova kiire sylkäistä kapula palkan toivossa ulos, erityisesti jos käskin tehdä jotain kapula suussa, mutta nyt alkaa onnistumaan eteentulot, istumiset sun muut kapulan kanssakin. Pääasiassa treenataan metallikapulalla, hyvin kelpaa sekin, vaikka puiseen Nuu selvästi tarttuu halukkaammin.

Treeni-kieltoa meillä ei silmäprobleemien takia ole. Tiedustelin varmuuden vuoksi pariltakin Nuutin silmiä katsoneelta eläinlääkäriltä saadaanko osallistua ohjattuihin treeneihin ja ohjeena oli, että osallistua saa, kun kuuri siinä vaiheessa, etteivät silmät enää rähmi, jolloin tartuntavaaraa ei ole. Näillä ohjeilla ollaan menty ja tällä viikolla päästiin nenäpunkki-tauon jälkeen meidän ensimmäisiin Levekin tokotreeneihin ja huomenna jatkuu Nuutin agility. Jotain kivuuksia Nuutillekin sairasteluiden keskellä :)

Loppuun vielä lähiaikojen ulkoilukuvia:

Viimeiset kuvat kuvannut Teemu Markkanen: